Asiakkaat eivät etsi tietoa enää vain Googlesta.
Tuotteita, palveluita, yrityksiä ja vaihtoehtoja etsitään myös ChatGPT:n, Clauden, Geminin, Perplexityn ja muiden tekoälyä hyödyntävien palveluiden avulla.
Tekoälynäkyvyys kertoo, kuinka hyvin yrityksesi tulee esiin tällaisissa tilanteissa. Palvelu on osa Juuri.ai:n tekoälyratkaisuja.
Juuri.ai:n tekoälynäkyvyyden palvelussa selvitämme nykytilan, vertaamme näkyvyyttä kilpailijoihin ja tutkimme, millaisiin kysymyksiin asiakkaasi etsivät vastauksia. Tarkastelemme myös lähteitä, joihin vastaukset perustuvat.
Sen jälkeen saat priorisoidun suunnitelman siitä, mitä näkyvyyden kehittämiseksi kannattaa tehdä.
Ei arvauksia. Nykytila mitataan ensin ja muutosten vaikutusta seurataan.
Haluatko nähdä käytännössä, miten yrityksesi näkyy tekoälyhauissa? Jutellaan.
Mitä tekoälynäkyvyys tarkoittaa?
Perinteisessä hakukoneessa käyttäjä näkee yleensä joukon hakutuloksia ja valitsee, mitä niistä avaa.
Tekoälypalvelussa tilanne voi olla toinen.
Käyttäjä voi kysyä esimerkiksi:
- Mitkä suomalaiset yritykset tarjoavat tekoälystrategian konsultointia?
- Mikä ohjelmisto sopii keskisuurelle teollisuusyritykselle tähän tarpeeseen?
Palvelu voi muodostaa käyttäjälle valmiin vastauksen, vertailla vaihtoehtoja ja nimetä yrityksiä suoraan.
Yrityksen kannalta olennaisia kysymyksiä ovat silloin:
- mainitaanko meidät lainkaan?
- mainitaanko kilpailijamme?
- missä tilanteissa meidät mainitaan?
- miten yritystämme kuvataan?
- mihin lähteisiin vastaus perustuu?
- löytyykö verkkosivuiltamme sisältöä asiakkaiden oikeisiin kysymyksiin?
- ymmärtävätkö hakukoneet ja tekoälypalvelut selkeästi, mitä tarjoamme?
Näitä asioita tekoälynäkyvyyden mittauksessa tarkastellaan.
Tekoälyoptimointi, GEO, AEO ja LLM-näkyvyys
Alan terminologia ei ole vielä täysin vakiintunut.
Tekoälynäkyvyyden kehittämisestä käytetään esimerkiksi termejä tekoälyoptimointi, tekoälyhakuoptimointi, GEO (Generative Engine Optimization), AEO (Answer Engine Optimization), LLM-näkyvyys ja AI Search Optimization.
Termien välillä on painotuseroja, mutta yritykselle olennainen kysymys on yksinkertaisempi: löytyykö yrityksesi ja sen asiantuntemus silloin, kun asiakkaasi etsii ratkaisua tekoälyn avulla?
Juuri.ai:ssa käytämme kokonaisuudesta ensisijaisesti termiä tekoälynäkyvyys ja sen kehittämisestä termiä tekoälyoptimointi. GEO- ja AEO-termejä käytämme silloin, kun ne auttavat täsmentämään asiaa. Käsitteiden eroista voit lukea tarkemmin artikkelissa GEO, AEO ja LLM-näkyvyys.
Ensin selvitetään, mitä asiakkaasi oikeasti kysyy
Tekoälynäkyvyyttä ei kannata mitata vain yrityksen nimellä.
Jos asiakas tuntee yrityksen jo nimeltä, suuri osa löydettävyysongelmasta on ratkaistu.
Kiinnostavampia ovat kysymykset, joissa asiakas tuntee tarpeensa mutta ei vielä tiedä, keneltä ratkaisun ostaisi.
Esimerkiksi:
- Mikä yritys auttaa pk-yritystä tekoälystrategian tekemisessä?
- Mitkä toimijat Suomessa tarjoavat tämän tyyppistä palvelua?
- Mitä vaihtoehtoja on tuotteelle X?
- Kuka tekee tämän alan ratkaisuja Suomessa?
- Mitä kannattaa ottaa huomioon palveluntarjoajaa valittaessa?
Siksi tekoälynäkyvyyden työ alkaa asiakkaiden hakukäyttäytymisen ja kysymysten ymmärtämisestä.
Emme mittaa vain sitä, mitä yritys haluaisi asiakkaiden kysyvän. Pyrimme tunnistamaan kysymykset, jotka syntyvät asiakkaan todellisessa ostoprosessissa.
Mitä Juuri.ai:n tekoälynäkyvyyden palvelu sisältää?
1. Nykytilan mittaus
Selvitämme ensin, miltä yrityksen näkyvyys tällä hetkellä näyttää.
Mittausta voidaan tehdä esimerkiksi seuraavien tekoälypalveluiden avulla:
- ChatGPT
- Claude
- Gemini
- Perplexity
- muut tarkoitukseen soveltuvat tekoälypalvelut
Tarkastelemme yritystä asiakkaalle relevanteilla kysymyksillä.
Mittauksen tarkoitus on muodostaa lähtötaso, johon myöhempiä tuloksia voidaan verrata.
2. Kilpailijavertailu
Pelkkä tieto siitä, mainitaanko yritys, ei riitä. Siksi tarkastelemme myös kilpailijoita.
Voimme selvittää esimerkiksi:
- mitkä yritykset esiintyvät vastauksissa useimmin
- missä kysymyksissä kilpailijat näkyvät
- missä yhteydessä niitä suositellaan
- jääkö oma yritys kokonaan vastauksen ulkopuolelle
- onko jollakin kilpailijalla selvästi vahvempi asema tietyssä aiheessa
Näin näkyvyydestä saadaan suhteellinen kuva.
Jos oma yritys mainitaan kolmessa vastauksessa kymmenestä, luku itsessään kertoo melko vähän. Jos tärkein kilpailija mainitaan yhdeksässä, tulos muuttuu paljon kiinnostavammaksi.
3. Asiakkaiden hakukäyttäytyminen ja kysymykset
Tunnistamme aiheita ja kysymyksiä, joiden kautta potentiaalinen asiakas voi etsiä tietoa ongelmastaan, sopivaa ratkaisua, palveluntarjoajia, tuotteita, vaihtoehtoja, vertailuja ja suosituksia.
Tämä toimii sekä tekoälynäkyvyyden mittauksen että sisältösuunnittelun pohjana.
Tavoitteena ei ole generoida satoja keinotekoisia kysymyksiä. Tärkeämpää on löytää kaupallisesti olennaiset tilanteet.
4. Lähdeanalyysi
Tekoälyn antama vastaus ei synny kaikissa tilanteissa samalla tavalla.
Silloin kun palvelu käyttää verkkolähteitä ja niitä voidaan tarkastella, analysoimme, millaisista lähteistä vastaus muodostuu.
Tarkastelemme esimerkiksi:
- näkyykö yrityksen oma verkkosivusto lähteenä
- mitä kilpailijoiden sivuja käytetään
- löytyykö joukosta medioita
- käytetäänkö hakemistoja tai muita kolmannen osapuolen sivustoja
- mitkä sisältötyypit näyttävät olevan kyseisessä aiheessa merkityksellisiä
- puuttuuko yritykseltä sisältöä aiheesta kokonaan
Lähdeanalyysi auttaa erottamaan toisistaan kaksi asiaa: mitä yrityksen omalla verkkosivustolla kannattaa tehdä ja missä muualla yrityksen pitäisi olla tunnettu ja kuvattu oikein.
5. Teknisten kehityskohteiden suositukset
Tarkistamme verkkosivuston näkökulmasta asiat, jotka voivat vaikeuttaa sisällön löytämistä tai ymmärtämistä.
Suositukset voivat liittyä esimerkiksi:
- sivuston rakenteeseen
- indeksoitavuuteen
- sisäiseen linkitykseen
- palvelusivujen rakenteeseen
- otsikointiin
- metatietoihin
- tekniseen hakukoneoptimointiin
- rakenteiseen tietoon silloin, kun sen käyttö on perusteltua
Tavoitteena ei ole tehdä teknisiä muutoksia vain siksi, että ne kuulostavat GEO-optimoinnilta. Jokaisella suosituksella pitää olla perustelu.
6. Sisältösuunnitelma
Yksi tavallisista löydöksistä voi olla, ettei yrityksen verkkosivusto vastaa niihin kysymyksiin, joita asiakkaat esittävät.
Silloin rakennamme suunnitelman tarvittavasta sisällöstä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi:
- uuden palvelusivun rakentamista
- nykyisen palvelusivun selkeyttämistä
- asiantuntija-artikkelia
- vertailua
- usein kysyttyjä kysymyksiä
- tutkimusta tai omaa dataa
- asiakastapausta
- olemassa olevan sisällön päivittämistä
- useiden päällekkäisten sisältöjen yhdistämistä
Emme suosittele sisältöä vain määrän vuoksi. Jokaisella uudella sisällöllä pitää olla tehtävä.
7. Toimenpiteiden priorisointi vaikutuksen mukaan
Mittauksesta voi syntyä pitkä lista mahdollisia parannuksia. Asiakkaan ei pitäisi joutua itse arvaamaan, mistä aloittaa.
Siksi toimenpiteet priorisoidaan. Erottelussa voidaan huomioida esimerkiksi:
- mahdollinen vaikutus näkyvyyteen
- kaupallinen merkitys
- nykyisen puutteen vakavuus
- toteutuksen työmäärä
- tekniset riippuvuudet
- käytettävissä olevat resurssit
Lopputuloksena asiakkaalla on lista siitä, mitä kannattaa tehdä ensin, mitä seuraavaksi ja mitä voidaan jättää myöhemmäksi.
8. Todennettava seuranta
Tekoälyoptimoinnin vaikutusta ei pitäisi arvioida tuntemuksella.
Mittaamme lähtötilanteen ja käytämme sitä myöhemmän seurannan vertailukohtana.
Seurannassa voidaan tarkastella esimerkiksi:
- kuinka usein yritys mainitaan
- millaisissa kysymyksissä se mainitaan
- miten näkyvyys suhteutuu kilpailijoihin
- miten yritystä kuvataan
- näkyykö yrityksen oma sisältö lähteenä
- mitä muita lähteitä käytetään
- onko näkyvyydessä tapahtunut muutoksia tehtyjen toimenpiteiden jälkeen
Tekoälypalveluiden vastaukset voivat vaihdella, joten mittausmenetelmän pitää olla riittävän johdonmukainen. Samaa asiaa ei kannata mitata joka kerta eri kysymyksellä ja kutsua muutosta tulokseksi.
Tekoälynäkyvyys ei rakennu vain omalla verkkosivulla
Tässä tekoälyoptimointi eroaa yksinkertaisesta ajatuksesta, jossa verkkosivulle lisätään muutama uusi avainsana.
Yrityksen näkyvyyteen voi liittyä laajempi digitaalinen jalanjälki. Siihen kuuluvat esimerkiksi:
- oman verkkosivuston sisältö
- palveluiden selkeä kuvaaminen
- asiantuntijasisällöt
- tekninen löydettävyys
- yrityksestä muualla verkossa oleva tieto
- media- ja asiantuntijamaininnat
- luotettavat kolmannen osapuolen lähteet
- brändiin ja sen palveluihin liittyvien tietojen yhdenmukaisuus
Kaikki näistä eivät ole jokaiselle yritykselle yhtä tärkeitä. Siksi ne pitää ensin tutkia.
Mitä saat tekoälynäkyvyyden kartoituksesta?
Kokonaisuus muodostetaan asiakkaan tilanteen mukaan, mutta tavoitteena on antaa:
- nykytilan mittaus
- kilpailijavertailu
- asiakkaiden keskeisten hakukysymysten kartoitus
- lähdeanalyysi
- verkkosivuston keskeiset tekniset suositukset
- sisältösuunnitelma
- toimenpiteiden priorisointi
- lähtötaso myöhempää seurantaa varten
- malli muutoksen todentamiseen
Tärkein lopputulos ei ole raportin sivumäärä. Sen pitää vastata kysymykseen: mitä meidän kannattaa nyt tehdä, jotta yrityksemme löytyisi paremmin silloin, kun asiakas etsii ratkaisua tekoälyn avulla?
Mitä tekoälyoptimoinnilla voidaan luvata?
Tekoälynäkyvyyttä voidaan tutkia ja kehittää järjestelmällisesti. Yksittäisen tekoälypalvelun vastausta ei kuitenkaan voida määrätä.
Emme siis lupaa, että saat yrityksesi ChatGPT:n ensimmäiseksi suositukseksi.
Sen sijaan voimme:
- mitata nykytilanteen
- tunnistaa puutteita
- verrata kilpailijoihin
- selvittää lähteitä
- parantaa yrityksen oman sisällön rakennetta ja kattavuutta
- rakentaa suunnitelman digitaalisen näkyvyyden vahvistamiseen
- seurata, muuttuuko tilanne tehtyjen toimenpiteiden jälkeen
Tämä tekee tekoälyoptimoinnista mitattavaa kehittämistä eikä kokoelmaa GEO-temppuja.
Kenelle tekoälynäkyvyyden palvelu sopii?
Palvelu sopii yrityksille ja organisaatioille, joiden asiakkaat etsivät verkosta tietoa, vaihtoehtoja, tuotteita tai palveluntarjoajia.
Erityisen kiinnostava se on:
Johdolle, kun halutaan ymmärtää, miten asiakkaiden tiedonhaku muuttuu ja mitä se merkitsee yrityksen kilpailuasemalle.
Markkinoinnille, kun halutaan tietää, löytyykö yritys myös perinteisen hakukoneen ulkopuolella ja millaista sisältöä näkyvyyden kehittäminen vaatii.
Viestinnälle, kun halutaan ymmärtää, millaisista lähteistä yritystä koskeva tieto muodostuu ja miten yritys näyttäytyy tekoälyn tuottamissa vastauksissa.
SEO ja tekoälyoptimointi tukevat toisiaan
Tekoälyoptimointi ei tarkoita, että perinteinen hakukoneoptimointi olisi muuttunut tarpeettomaksi.
Hyvin rakennettu verkkosivusto, selkeä palvelurakenne, laadukas sisältö, tekninen saavutettavuus ja ulkopuolinen tunnettuus ovat edelleen tärkeitä.
Uutta on se, että näkyvyyttä pitää tarkastella myös tilanteissa, joissa asiakas ei koskaan näe perinteistä kymmenen linkin hakutulossivua. Hän voi saada tekoälyltä suoraan listan vaihtoehdoista.
Yrityksen pitää silloin pystyä ansaitsemaan paikkansa itse vastauksessa.
Millä palveluilla tekoälynäkyvyyttä mitataan?
Mittaus voidaan kohdistaa asiakkaan kannalta relevantteihin tekoälypalveluihin. Niitä voivat olla esimerkiksi ChatGPT, Claude, Google Gemini, Perplexity ja muut asiakkaan markkinassa olennaiset tekoälyä hyödyntävät hakupalvelut.
Palvelut ja niiden toimintatavat muuttuvat nopeasti. Siksi mittausmallia ei rakenneta yhden palvelun yksittäisen ominaisuuden varaan.
Selvitetään ensin, miltä yrityksenne näkyvyys näyttää nyt
Tekoälynäkyvyyttä ei tarvitse lähteä kehittämään sokkona.
Ensin voidaan mitata, missä yrityksenne näkyy, ketkä kilpailijoista näkyvät ja millaisiin lähteisiin vastaukset perustuvat.
Sen jälkeen tiedämme paljon paremmin, mihin kannattaa käyttää aikaa.
Haluatko käytännön esittelyn? Jutellaan.