Tekoälyä voi kokeilla helposti. Vaikeampaa on päättää, missä siitä on yritykselle oikeasti hyötyä, mitä kannattaa tehdä ensin ja miten käyttöönotto toteutetaan turvallisesti.
Juuri.ai:n tekoälystrategia antaa yritykselle selkeän suunnan ja käytännön askelmerkit etenemiseen. Se on osa Juuri.ai:n tekoälyratkaisuja.
Kartoitamme nykytilanteen, tavoitteet ja mahdolliset käyttötapaukset. Arvioimme niiden hyödyt, toteutettavuuden ja riskit ja laitamme tekemisen tärkeysjärjestykseen. Samalla määrittelemme turvallisen käytön periaatteet ja sen, miten tuloksia seurataan.
Lopputuloksena saat suunnitelman, jonka pohjalta tekoälyä voidaan ottaa käyttöön hallitusti – yksi perusteltu askel kerrallaan.
Aloitamme liiketoiminnasta ja etsimme kohdat, joissa tekoälyn käytölle on aito liiketoiminnallinen peruste.
Selvitämme nykyiset työkalut, prosessit, datan ja osaamisen sekä valmiudet edetä.
Etsimme mahdollisuudet eri toiminnoista – myös ne, joita ei ole vielä itse tunnistettu.
Arvioimme vaikutuksen, toteutettavuuden, riskit ja työmäärän ja asetamme käyttötapaukset järjestykseen.
Määrittelemme, mitä työkaluja ja tietoa saa käyttää ja milloin tekoälyn tuottama tulos tarkistetaan.
Rakennamme priorisoidun suunnitelman: ensimmäiset askeleet, vastuut, mittarit ja seuraavat vaiheet.
Tekoälystrategia alkaen 2 590 €.
Haluatko nähdä, miltä tekoälystrategia voisi näyttää teidän yrityksessänne? Jutellaan.
Tekoälystrategia ei ala työkalun valinnasta
Yrityksissä tekoälyn käyttöönotto alkaa usein yksittäisistä kokeiluista.
Joku käyttää ChatGPT:tä tekstien tekemiseen. Toinen automatisoi raportointia. Markkinoinnissa kokeillaan yhtä työkalua, myynnissä toista ja johto pohtii, missä tekoälystä pitäisi saada todellista hyötyä.
Kokeiluissa ei ole mitään väärää. Ongelmia syntyy, jos kokonaisuudelle ei ole yhteistä suuntaa.
Silloin on vaikea tietää:
- mihin tekoälyä kannattaa käyttää
- missä hyödyt ovat suurimmat
- mitä ei kannata automatisoida
- mitä työkaluja yrityksessä voidaan käyttää
- miten tietoa käsitellään turvallisesti
- kuka vastaa käyttöönotosta
- miten onnistumista mitataan
- mitä tehdään ensin ja mitä myöhemmin
Tekoälystrategian tehtävä on tehdä näistä päätöksiä.
Hyvä strategia ei ole luettelo kiinnostavista tekoälytyökaluista. Se yhdistää tekoälyn mahdollisuudet yrityksen tavoitteisiin, käytännön työhön ja resursseihin.
Mitä tekoälystrategia sisältää?
Sisältö tarkennetaan yrityksen tilanteen mukaan, mutta työ rakentuu seuraavien kokonaisuuksien ympärille.
1. Tavoitteet
Aloitamme liiketoiminnasta.
Mitä yritys haluaa saada tekoälyn avulla aikaan?
Tavoite voi liittyä esimerkiksi työn nopeuttamiseen, laadun parantamiseen, asiakaspalveluun, markkinointiin, myyntiin, tiedon hyödyntämiseen tai kokonaan uuden liiketoiminnan kehittämiseen.
Tavoitteena ei ole keksiä mahdollisimman paljon tekoälyn käyttökohteita. Tavoitteena on löytää ne kohdat, joissa tekoälyn käyttämiselle on liiketoiminnallinen peruste.
2. Nykytilan kartoitus
Selvitämme, miten tekoälyä käytetään jo nyt ja millaiset valmiudet yrityksellä on edetä.
Tarkasteluun voivat kuulua esimerkiksi:
- nykyiset työkalut ja käyttötavat
- prosessit ja toistuva manuaalinen työ
- käytettävissä oleva tieto ja data
- henkilöstön osaaminen
- nykyiset ohjeet ja käytännöt
- turvallisuuteen liittyvät tarpeet
- mahdolliset tekniset tai toiminnalliset rajoitteet
Nykytilan ymmärtäminen estää strategiaa muuttumasta irralliseksi tavoitelistaksi.
3. Käyttötapausten kartoitus
Tekoälystä voidaan löytää käyttötapoja lähes jokaisesta organisaatiosta. Kaikkia niistä ei silti kannata toteuttaa.
Kartoitamme yhdessä mahdollisuuksia esimerkiksi:
- markkinoinnista
- viestinnästä
- myynnistä
- asiakaspalvelusta
- tiedonhausta
- raportoinnista
- dokumentoinnista
- sisäisistä prosesseista
- tuote- ja palvelukehityksestä
- johtamisen ja päätöksenteon tukemisesta
Tarkastelemme myös mahdollisuuksia, joita organisaatiossa ei välttämättä ole vielä itse tunnistettu.
4. Käyttötapausten priorisointi
Pitkä lista mahdollisuuksia ei vielä ole strategia.
Käyttötapaukset arvioidaan ja asetetaan toteutusjärjestykseen.
Arvioinnissa voidaan tarkastella esimerkiksi:
Liiketoiminnallista vaikutusta. Kuinka paljon ratkaisu voisi säästää aikaa, parantaa laatua, tukea kasvua tai ratkaista nykyisen ongelman?
Toteutettavuutta. Onko tarvittava tieto saatavilla? Onko ratkaisu teknisesti realistinen? Kuinka paljon muutoksia toteutus vaatii?
Riskejä. Millaista tietoa käsitellään? Tarvitaanko ihmisen hyväksyntää? Mitä seurauksia virheellisestä lopputuloksesta voisi olla?
Työmäärää ja resursseja. Kuinka paljon toteutus vaatii aikaa, rahaa, osaamista tai muutoksia nykyiseen tekemiseen?
Tavoitteena on erottaa toisistaan nopeasti toteutettavat hyödylliset käyttötapaukset, suuremmat kehityshankkeet ja ideat, joita ei vielä kannata toteuttaa.
5. Turvallinen tekoälyn käyttö ja yhteiset pelisäännöt
Tekoälyn käyttöönottoon kuuluu myös päätös siitä, miten sitä yrityksessä käytetään.
Strategiatyössä määritellään tarvittavat periaatteet ja huomioidaan esimerkiksi:
- mitä työkaluja voidaan käyttää
- millaista tietoa niihin voidaan syöttää
- milloin tekoälyn tuottama sisältö pitää tarkistaa
- kuka vastaa tekoälyä hyödyntävistä prosesseista
- miten henkilöstöä ohjeistetaan
- missä käyttötavoissa tarvitaan erityistä varovaisuutta
- miten lainsäädännön ja muiden velvoitteiden vaikutukset huomioidaan
Tarkoituksena ei ole tehdä tekoälyn käytöstä vaikeaa. Selkeät rajat helpottavat turvallista käyttöönottoa.
Kun ihmiset tietävät, mitä saa tehdä ja miten, hyödyllisten käyttötapojen käyttöönotto helpottuu.
6. Etenemissuunnitelma
Strategian pitää vastata lopulta hyvin käytännölliseen kysymykseen: mitä teemme seuraavaksi?
Rakennamme priorisoidun etenemissuunnitelman, jossa määritellään:
- ensimmäiset toteutettavat käyttötapaukset
- niiden tavoitteet
- tarvittavat valmistelut
- vastuuta vaativat asiat
- etenemisjärjestys
- mittarit
- myöhemmät kehitysvaiheet
Näin tekoälystrategia ei jää esitykseksi, joka tallennetaan projektin jälkeen kansioon. Sen tehtävä on ohjata tekemistä.
Mitä yritys saa tekoälystrategiatyöstä?
Projektin jälkeen yrityksellä on ennen kaikkea selkeä kuva siitä, miten tekoälyn kanssa kannattaa edetä.
Kokonaisuus sisältää yrityksen tilanteeseen soveltuvin osin:
- määritellyt tavoitteet
- nykytilan kartoituksen
- kartoitetut käyttötapaukset
- käyttötapausten arvioinnin
- priorisoidun etenemisjärjestyksen
- turvallisen käytön periaatteet ja tarvittavat pelisäännöt
- suunnitelman osaamisen ja käyttöönoton kehittämiseksi
- mittarit etenemisen seuraamiseen
- konkreettiset seuraavat askeleet
Kaikkea ei tarvitse ratkaista ensimmäisellä kerralla. Oleellisempaa on tietää, mikä on seuraava perusteltu askel.
Kenelle tekoälystrategia sopii?
Tekoälystrategia on hyödyllinen sekä yrityksille että muille organisaatioille.
Erityisen ajankohtainen se on silloin, kun:
- tekoälyä käytetään jo, mutta yhteistä toimintamallia ei ole
- henkilöstö kokeilee eri työkaluja itsenäisesti
- johto haluaa ymmärtää, mihin kannattaa investoida
- mahdollisia käyttökohteita on paljon eikä prioriteeteista ole yhteistä näkemystä
- organisaatio tarvitsee tekoälyn käyttöä koskevat yhteiset pelisäännöt
- tekoälyn turvallinen käyttöönotto mietityttää
- ensimmäiset kokeilut on tehty ja niiden jälkeen pitäisi siirtyä suunnitelmalliseen tekemiseen
- halutaan löytää tekoälylle käyttötapoja, jotka tukevat aidosti liiketoimintaa
Organisaation ei tarvitse olla tekoälyn käytössä pitkällä.
Strategia voi olla yhtä hyödyllinen ensimmäisiä askelia ottavalle yritykselle kuin organisaatiolle, jossa kokeiluja on jo paljon.
Strategiasta käytäntöön
Juuri.ai:n lähtökohta on, ettei tekoälystrategian arvo synny dokumentista vaan siitä, mitä sen avulla tehdään.
Siksi strategiatyössä katsomme mahdollisuuksia myös toteutuksen näkökulmasta.
Tekoäly voi tarkoittaa esimerkiksi paremmin suunniteltua tapaa käyttää olemassa olevia työkaluja, henkilöstön kouluttamista, prosessin automatisointia, markkinoinnin tai viestinnän uudenlaista työskentelytapaa tai kokonaan uuden palvelun kehittämistä.
Ratkaisun ei tarvitse olla teknisesti raskas ollakseen arvokas. Joskus suurin hyöty löytyy yksinkertaisesta muutoksesta arjen tekemiseen.
Jos haluat syventyä strategiatyön vaiheisiin tarkemmin, lue käytännön opas: Tekoälystrategian luominen yritykselle.
Kun tekoäly auttaa kehittämään myös liiketoimintaa
Tekoälystrategiassa ei tarvitse tarkastella vain nykyisen työn tehostamista.
Juuri.ai:n ja Puustikin yhteistyössä tekoälyn hyödyntäminen alkoi markkinoinnin ja viestinnän kehittämisestä, mutta työ johti myös kokonaan uuden tuotealueen syntymiseen.
Tapaus osoittaa yhden tekoälystrategian tärkeän näkökulman: parhaimmillaan tekoäly ei ainoastaan nopeuta nykyistä tekemistä. Se voi auttaa näkemään uusia tapoja suunnitella tuotteita, palvella asiakkaita ja rakentaa liiketoimintaa.
Kuinka kauan tekoälystrategian tekeminen kestää?
Työn laajuus riippuu organisaation koosta, lähtötilanteesta ja siitä, kuinka monta toimintoa tai henkilöä kartoitukseen osallistuu.
Pienen yrityksen rajattu kokonaisuus voidaan toteuttaa kevyemmin kuin suuren organisaation useita toimintoja kattava strategiatyö.
Sovimme projektin sisällön ja aikataulun ennen työn aloittamista.
Tavoitteena ei ole tehdä prosessista tarpeettoman raskasta. Työn pitää olla riittävän perusteellinen, jotta sen pohjalta voidaan tehdä päätöksiä.
Tekoälystrategian hinta
Tekoälystrategia alkaen 2 590 €.
Lopullinen laajuus määritellään yrityksen tilanteen ja tarpeen perusteella.
Ennen projektia käymme läpi lähtötilanteen ja sen, mitä strategiatyöllä halutaan ratkaista.
Tekoälyn kanssa ei tarvitse edetä arvaamalla
Jos yrityksessänne pohditaan tekoälyn käyttöönottoa, ensimmäisen päätöksen ei tarvitse olla työkalun valinta.
Ensin kannattaa selvittää, mihin tekoälystä olisi teille eniten hyötyä ja mitä sen jälkeen kannattaa tehdä.
Haluatko käytännön esittelyn? Jutellaan.